tiistai 2. elokuuta 2016

Sessationismi

Sessationismi on näkemys, jonka mukaan Pyhä Henki ei jaa enää Raamatussa kuvattuja ns. karismaattisia armolahjoja seurakunnalle. Konservatiiviset kristityt ovat yhtä mieltä siitä, että Jumala jakoi ihmelahjoja apostolisena aikana. Kuitenkin sessationistit uskovat, että ihmelahjat lakkasivat joko Uuden testamentin kirjoitusten valmistuttua tai viimeisen apostolin kuoltua.

Jack Deeren mukaan näkemys perustuu ennenkaikkea kokemukseen tai tarkemmin sanottuna kokemuksen puutteeseen. Michael Patton, joka edustaa sessationismia, myöntää, että tämä on pääasiallinen syy siihen, miksi hän ei usko ihmelahjojen olevan UT:n jälkeiselle ajalle.

Kaikki sessationistit eivät kuitenkaan ole tästä yhtä mieltä, vaan osa väittää uskovansa sessationismiin siksi, että kirkkohistoria osoittaa kiistattomasti heidän kantansa oikeaksi. Jotkut argumentoivat myös Raamatun tekstien pohjalta näkemyksensä puolesta. Kyseessä on kuitenkin argumentti hiljaisuudesta, sillä yksikään Raamatun teksti ei opeta ihmeiden kuuluvan vain Raamatun aikoihin. Kuten Deere toteaa, monet sessationistit väittävät, ettei ihmeiden tapahtumisesta ole todisteita, mutta eivät kuitenkaan useinkaan halua tutkia henkilökohtaisesti mm. parantumisia koskevia dokumentointeja. Lisäksi he suhtautuvat erittäin epäilevästi Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin ihmeistä. Ne sessationistit, jotka uskovat, että ihmeitä tapahtuu, väittävät varsin yleisesti, että ihmeiden taustalla on useimmiten Saatana.

On tärkeää muistaa, etteivät sessationistit kiellä Jumalan olevan kykenevä tekemään ihmeitä, tai jopa tekevän yhä ihmeitä, kuten parantavan sairaita. Heidän mielestään ihmeet eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä, eikä kyseessä ole kovin oleellinen asia kristinuskossa. Benjamin Warfield (1851-1921), amerikkalainen konservatiivinen teologi, uskoi, että armolahjat annettiin todistamaan apostolien arvovaltaa Uuden testamentin kirjoittajana ja ettei ihmeillä ole ollut merkitystä sen jälkeen. Warfield on vaikuttanut osaltaan sessationismin leviämiseen.

Kuten Jack Deere osoittaa, Uuden testamentin tekstien nojalla näyttää kuitenkin siltä, että ihmeet kirkastivat Kristuksen persoonaa ja vahvistivat julistetun evankeliumin totuudenmukaisuutta. Ne eivät tapahtuneet niinkään apostolien itsensä vuoksi. Myös esimerkit kirkkohistoriasta ja nykyajasta osoittavat, että ihmeet voivat toimia positiivisessa roolissa kristillisen julistuksen omaksumisen kannalta, esim. helluntailais-karismaattisen lähetystyön eteneminen Aasiassa ja Afrikassa 1900-luvulla perustuu pitkälti yliluonnollisiksi miellettyihin kokemuksiin. On myös huomattavaa, että Uuden testamentin aikana myös muut kuin apostolit saivat ihmelahjoja, kuten Filippos (Apt. 8:5-7), Timoteus (2. Tim. 1:6-7) ja Korintin kristityt (1. Kor. 12-14).

Pohjois-Amerikan evankelikaalisissa piireissä pastori John MacArthur on vastustanut jyrkästi karismaattista liikettä. Hän kritisoi ankarasti puhesarjassaan Charismatic Chaos helluntailaisuutta, karismaattista liikettä ja nk. kolmatta aaltoa. MacArthur ei mielestäni kuitenkaan ole tarpeeksi vuorovaikutuksessa Raamatun ihmelahjoja puoltavien tekstien kanssa, MacArthur mm. sivuuttaa sen, että Paavali puhui itse kielillä enemmän kuin kukaan Korintissa (1. Kor. 14:18). Paavali arvosti kielilläpuhumisen armolahjaa niin paljon, että toivoi jokaisen korinttilaisen puhuvan kielillä (1. Kor. 14:5), mutta silti MacArthur väittää, että Paavali tuomitsi kielilläpuhumisen ja etteivät Paavali ja Pietari olleet karismaatikkoja, vaikka he tekstien mukaan mm. näkivät näkyjä ja paransivat sairaita. MacArthur keskittyy lähinnä karismaatikkojen ylilyönteihin ja niputtaa kaikki karismaatikot samaan joukkoon. Hän ottaa esimerkeikseen todennäköisesti kaikista omituisimmat tapaukset, jotka on saanut tietoonsa. Vaikka uskon, että MacArthurin lähteet ovat autenttisia, hän esittää asiat minusta silti varsin yksipuolisesti.

Kuten John Piper on sanonut, on väärin etsiä ihmeitä ja on oikein etsiä ihmeitä. On kyse motiiveista. Kun kirjanoppineet ja fariseukset tivasivat ihmeitä Jeesukselta, he tekivät niin epäuskosta käsin (Matteus 12:38-39). Kun opetuslapset rukoilivat ihmeitä, he tekivät niin uskosta käsin (Apt. 4:29-31).

Lisää aiheesta:

Jack Deeren, entisen Dallasin teologisen seminaarin Vanhan testamentin professorin, kirja karismaattisuudesta. Hän oli sessationisti, mutta vakuuttui Uuden testamentin kaikkien armolahjojen olevan todellisuutta myös apostolisen ajan jälkeen.

Deere, Jack
1993 Surprised by the Power of the Spirit
Grand Rapids, Michigan: Zondervan.

Michael Patton on Dallasin teologisen seminaarin kasvatti, pyrkii selvästi arvioissaan tasapuolisuuteen. Dallasin teologinen seminaari kannattaa sessationistista näkemystä.

Patton, Michael
Why I am Not Charismatic
https://credohouse.org/blog/why-i-am-not-charismatic-complete-2

McArthur on kirjoittanut aiheesta myös kirjan Charismatic Chaos.

MacArthur, John
Charismatic Chaos 13 mp3-puhetta
http://www.gty.org/resources/Sermon-Series/219

John Piper on kalvinistinen ja karismaattinen baptistipastori.

Piper, John
How Signs and Wonders Helped Add Mulititudes to the Lord
http://www.desiringgod.org/resource-library/sermons/how-signs-and-wonders-helped-add-multitudes-to-the-lord

Samuel Storms, reformoitu teologi, on kirjoittanut hyvän vastineen tavallisimpiin sessationistisiin argumentteihin:
https://www.samstorms.org/all-articles/post/are-miraculous-gifts-for-today---part-i
https://www.samstorms.org/all-articles/post/are-miraculous-gifts-for-today---part-ii

3 kommenttia:

  1. Tämäkin kirjoitus on Suomen teologisen opiston opiskeluajoiltani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kirjoitus. Täällä Suomessakin on esim. Jouko Nieminen, Juhani Aitomaa, jotka opettavat niin, ettei Apostolien tekojen aikaa ole enää tässä ajassa, vaan että se tapahtui vain kerran. Jumala ei myöskään puhu enää uskoville, niin kuin Raamatun aikana ja tämä oppi perustuu yhteen jakeeseen:

      Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä. Joh. 6:63

      Jumala siis puhuu nykyään vain ja ainoastaan Raamatussa. Tämä merkitsee tietysti myös sitä, että ilmestyksiä ei enää ole, vaikka Raamatussa Paavali opettaa toisin. Paavali opettaa seurakunnan kokouksen muodosta näin, joka sekin jo rikkoo Aitomaan ja Niemisen ja muidenkin samoin opettavien opetukset:

      Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi. 1. Kor. 14:26

      Kun itse olin kahdessa raamattupiirissä, niin sain tuolloin Jumalalta Pyhässä Hengessä hengellisiä lauluja, joita sitten lauloin näissä raamattupiireissä. Ei Jumala ole muuttunut, eikä myöskään Raamattu. Mutta, sitä lukevat ihmiset kyllä muuttuvat ja muuttavat Raamattua oman näkemyksen mukaan.

      terveisin

      Mika Lakkinen

      Poista